Tuomas Linna

Birds  

ääni, puistonpenkki, taiteilijakirja 
2020-2022 

Pinellan puisto (Viipurintie 2), Hämeenlinna

”Lapseni syntymän jälkeen teimme kävelyretkiä. Ne päätyivät usein puistonpenkille, jonka edessä oli sähkölinjoja. Kun katsoin sähkölinjoja tietystä kulmasta, ne muodostivat nuottiviivaston ja niiden ohi lentävät ja niillä istuvat linnut nuotteja. Sävelet soivat mielessäni! 

Aloin säveltämään kehtolaulua lapselleni Fluxus-taiteilija Benjamin Pattersonin jalanjäljissä: hän hyödynsi muurahaisia säveltäessään, minä lintuja!”  

Näin Tuomas Linna kertoo teoksestaan Birds, joka Taidevaltakunta ‘24 -biennaalissa on teoksen syntytarinaa mukaillen esillä ulkona kaupunkitilassa. Teos koostuu äänestä, Espoon puistoista tutusta Tapiola-penkistä sekä taiteilijakirjasta.  

Tuomas Linnan säveltämän kehtolaulun sovitti ja kantaesitti pohjois-saksalainen Heiko Maschmann Fluxus-verkoston 60-vuotisjuhlavuotena Kielin Oopperatalolla, Saksassa, osana Doppel F, von Fluxus bis Finnland -konserttia syyskuussa 2022. Kantaesityksen äänitys on kuultavissa penkillä istuttaessa. 

Osana kantaesitystä Linna julkaisi kolmikielisen Birds-taiteilijakirjan. “Ennustamattomuuksien keskellä” -tekstin taiteilijakirjaan kirjoitti kuraattori, taidehistorioitsija Milja Liimatainen. Liimataisen kuopus syntyi viereisessä synnytyssalissa Espoossa, kaksi tuntia Linnan esikoisen synnyttyä.  

”Linnan teoksessa linnut vaikuttavat tuottavan sattumanvaraista musiikkia umpimähkäiseen, sekasortoiseen maailmaamme, jossa yksilön kontrolli tapahtumakulkuihin ulottuu vain tiettyyn pisteeseen asti. Fluxus-taiteilijoille tämä asenne toimi tapana laajentaa käsitystä taiteesta. Sen sijaan Linnan teoksen erityisen kontekstin huomioon ottaen ei voi olla tarkastelematta sitä myös ajankohtaisten olosuhteiden ja niiden vaikutusten perspektiivistä. Vaikuttaa siltä, että minä tahansa tarkasteltavana ajankohtana mahdollisten tapahtumaketjujen lukumäärä lähentelee rajatonta ja täsmällisen lopputuloksen ennustettavuus on usein minimaalinen. Siitä huolimatta tai ehkäpä juuri näiden tosiinsa takertuneiden sekavien sattumien verkostojen ansiosta toiset tapaukset toteutuvat ja toiset eivät. Lintu istuu sähkölangalla, kunnes lentää pois, vauva syntyy tiettynä päivänä tai viruksen piikkiproteiinissa tapahtuu muutos. Ehkäpä Linnan teos tarjoaa tilaisuuden tämän monimutkaisuuden tulkitsemiseen ja järkeistämiseen. Vähintäänkin teoksen tarjoama mahdollisuus katseen tarkentamiseen ohimeneviin, jokapäiväisiin yksityiskohtiin luo lohtua ja merkitystä kaiken epävarmuuden keskelle.”  

Tuomas Linnan (s. 1985) teokset kumpuavat arkielämän ja taidehistorian risteyskohdasta. Hän toistaa, ennalta määriteltyjen ohjeidensa mukaan, tiettyä toimintaa, tekoa tai kuvaa satoja, tuhansia tai kymmeniä tuhansia kertoja. Viimeaikaisessa työskentelyssään Linna on hyödyntänyt mm. kuvaa ja ääntä. Espoossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta. Linna asui lapsuudessaan Pirkanmaalla ja opiskeli myöhemmin Päijät-Hämeessä.  

Teoksen tuotantoa ovat tukeneet Espoon Kaupunki, Kansan sivistysrahasto ja Taiteen edistämiskeskus.