Lotta Blomberg
Sokea piste, tarkan näön alue
ryijy
2022
Hämeenlinnan taidemuseo, punatiilinen Lohrmann-rakennus
Sokea piste, tarkan näön alue on seitsemän neliömetrin kokoinen ryijy, joka pohjautuu mikroskooppikuvaan taiteilijan silmän sokeasta pisteestä. Ryijyn kuvassa haparoiden kiemurtelevat suonet ovat edellytys näkemiselle, mutta samalla ne aiheuttavat näköhermon kanssa katvealueen, sokean pisteen. Teos tarkastelee näkemisen fysiologiaa, kuvittelua ja näköaistin taktiilisuutta.
Valitsemalla lääketieteellisen kuvan esittämiseen huokoisen ryijyn, taiteilija rinnastaa verkkokalvon sauva- ja tappisolut kuvakudoksen tekstuuriin ja haastaa samalla valokuvan totuttuja esittämistapoja. Noin seitsemän neliömetrin kokoinen ryijy pitää sisällään 70 000 käsin solmittua nukkaa. Kukin nukka vastaa yhtä valokuvan pikseliä.
Teos on saanut inspiraationsa 1800-luvun lopun tieteenhistorian sattumuksesta. Astronomi Percival Lowell tarkasteli Marsia kaukoputkensa läpi ja vakuuttui näkemänsä perusteella, ettei planeetalla ollut ainoastaan vettä, vaan myös kanavia. Hienostuneen kanavajärjestelmän täytyi olla merkki sivilisaation olemassaolosta. Lowell loi teorian, jonka mukaan Marsin kuivuuteen nääntyvät asukkaat olivat rakentaneet laajan kasteluverkoston johtaakseen napajäätikön keväistä sulamisvettä aavikoituneelle päiväntasaajalle. Kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että hän oli tarkastellut planeetan pintamuodostelmien sijaan oman silmänpohjansa verisuonten verkostoa. Vaikka Lowellin teoria todettiin tieteellisesti vääräksi jo hänen elinaikanaan, on se inspiroinut suuren määrän tieteiskirjallisuutta ja -elokuvia.
Nykypäivänä, kun ilmastonmuutos johtaa planeettamme nopeaan aavikoitumiseen ja tieteilijät yrittävät kuumeisesti keksiä teknisiä ratkaisuja prosessin hidastamiseksi, optiseen illuusioon perustuva väärinymmärrys tuntuu jälleen ajankohtaiselta. Lowellin mukaan kuivuvan Marsin kohtalo koituisi tulevaisuudessa myös maapallon osaksi.
Lotta Blomberg (s. 1990) työskentelee valokuvataiteen laajennetulla kentällä, viime aikoina ryijytaidetta ja valokuvaa yhdistellen. Blomberg on kotoisin Lahdesta. Tällä hetkellä hän asuu ja työskentelee Helsingissä, mutta hän viettää säännöllisesti aikaa lapsuudenkodissaan Lahdessa sekä Hartolassa kesämökillä.
Teoksen tuotantoa ja taiteilijan työskentelyä ovat tukeneet Paulon Säätiö ja Taiteen edistämiskeskus. Ryijy on toteutettu yhteistyössä taidekutoja Sanna Reinikaisen kanssa.