Kenellä on valta

Tarpeellisia keskusteluja taiteesta

Taidevaltakunta ’24 -valintaraati kuvailee biennaalinäyttelyn olevan tärkeä avaus ympäristön ja vallan teemoista. Taiteilija- ja teoshaku toteutettiin keväällä 2023 ja siihen kutsuttiin osallistumaan taiteilijat, joilla on kytkös Kanta-Hämeen, Pirkanmaan tai Päijät-Hämeen alueisiin. Valintaraadissa vaikutti Taidevaltakunnan perustajamuseoiden edustajien lisäksi viisi avoimen haun kautta valittua asiantuntijajäsentä. Teosvalinnat tehtiin museoammattilaisten ja asiantuntijaraatilaisten kesken yhdessä mielipiteitä vaihtamalla kesäisen leiripäivän aikana Hämeenlinnan Aulangolla.

”Tällaisena nuorena eläkeläisenä ei ole aina niin helppo päästä keskustelemaan taiteesta niin, että ihan tosissaan puhutaan teoksista”, asiantuntijajäsenenä valintaraadissa toiminut Ina Tarkka kertoo. Hän lisää Taidevaltakunta-valintaraadin hakuilmoituksen nähdessään innostuneensa, että nyt joku muukin haluaisi keskustella.

Joskus näyttelyn taiteilija- ja teosvalintoja tekemään kutsutaan ulkopuolinen kuraattori, mutta nyt haluttiin olla mahdollisimman avoimia. ”Ajatuksena oli vahvasti, että haluamme ulkopuolisia asiantuntijajäseniä mukaan”, amanuenssi Soile Ollikainen Hämeenlinnan taidemuseosta muistelee. Hämeenlinnan taidemuseossa on aiemminkin ollut kuratointiprosesseja avaavia ja osallistavia tapoja tehdä näyttelyitä. Pari vuotta sitten toteutettiin Elämän äärellä -näyttely, jossa päätösvalta näyttelyn sisällöstä annettiin nuorille.

Ollikaisen mukaan kokemus oli niin hyvä, että myös Hämeenlinnan taidemuseon, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan ja Tampereen taidemuseon yhteistyössä tekemän ensimmäisen Taidevaltakunta-biennaalin valintaraatiin päätettiin avoimella haulla etsiä taidemaailman ulkopuolisia asiantuntijajäseniä. Asiantuntijuutensa kukin raatiin hakenut sai määritellä itse hakemuksessaan.

Ajatuksena oli ravistella taidekentälle syntyneitä valtarakenteita. Vallan kysymykset olivat kulkeneet alusta asti museonjohtaja Jenny Vallin ideoimassa näyttelykonseptissa mukana. ”Vallasta luopuminen oli meille tärkeää”, amanuenssi Riikka Kuittinen Hämeenlinnan taidemuseosta toteaa.

Tuija Tiala kertoo, että Elämän äärellä innosti hänet hakemaan mukaan raatiin. Tialan lukiolaisia oppilaita oli ollut mukana näyttelyä toteuttamassa ja hienon kokemuksen innostamana hän oli ehtinyt jo toivoa, että myös vähän iäkkäämmille olisi tarjolla jotain vastaavaa. ”Ajattelin, että vau, ilman muuta haen mukaan”.

Teosvalinnat tehtiin museoammattilaisten ja asiantuntijaraatilaisten kesken yhdessä keskustellen, raatilaisten ”kesäiseksi leiripäiväksi Aulangolla” luonnehtimassa tapaamisessa kesäkuussa 2023. Päivän aikana valittiin Taidevaltakunta ’24 -biennaaliin tulevat teokset.

Asiantuntijaraatilainen Markku Salminen kuvaa työskentelyä kunnioittavaksi ja sujuvaksi ”kuin kevätpuron solina”. Salminen toteaa, että valtarakenteita ja hierarkioita tarvitaan joskus, mutta niistä täytyy pystyä myös luopumaan, jotta osallisuutta ja yhteisöllisyyttä saadaan rakennettua. ”Ehkä taide voisi olla se, joka purkaisi yhteiskunnan polarisaatiota ja toisi moniäänisyyttä”, Salminen pohtii.

Kuittinen ja Ollikainen kuvailevat, että oli etukäteen todella jännittävää, miten aivan uudenlainen tapa tehdä valintoja tulisi toteutumaan. Mitään valmiita malleja ei ollut. Hakemuksia oli myös tullut valtava määrä taiteilijoilta, yhteensä 271 kappaletta. Tämä tarkoitti suurta työmäärää valintaraadille. Tekstiä, johon perehtyä, oli satoja sivuja.

Tarkka kertoo, että jokainen valitsi teoksista kymmenen suosikkiaan. Sen jälkeen valintoja tehtiin keskustelemalla, teemoja hahmottelemalla ja pohtimalla miten teokset sijoittuvat aihealueiden alle. ”Oltiin taiteen äärellä ja kaikki puhuivat samaa kieltä, vaikka vain osa meistä oli ammattilaisia”, Tiala kuvailee.

Oman lisänsä valintaprosessiin toi taiteilijoilta pyydetty perustelu kytköksestä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan tai Päijät-Hämeen alueisiin. Paikallisuuden kysymyksiin perehtyneenä aluetaidemuseotutkijana Elisa Lindell Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvasta katsoi tarkasti perustelut hakemuksissa. Mikään teos ei kuitenkaan jäänyt taiteilijan heikon aluekytköksen takia ulkopuolelle. Ollikainen kertoo taiteilijoiden olleen hyvin itsekriittisiä tämän kysymyksen kohdalla.

Museonjohtaja Tuulia Tuomi Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvasta iloitsee, että taiteesta päästiin nyt keskustelemaan ajan kanssa ja kertoo sellaisen olevan harvinaista iloa myös museoalalla työskenteleville. Raadin valitsemien teosten pohjalta laadittiin seuraavana päivänä ripustussuunnitelma yhteistyössä museoammattilaisten kesken ja keskustelut jatkuivat.

Taiteilijoita pyydettiin avoimessa haussa visioimaan tulevaisuutta ja taidevaltaa. Ylivoimaisesti suurin teema hakemuksissa oli Kuittisen mukaan ympäristö ja huoli sen tulevaisuudesta. Toinen esille noussut teema on ihmisyys ja ihmisen suhde tekoälyyn. ”Orgaanisen ja digitaalisen välinen kaksijako”, Ollikainen luonnehtii.

Asiantuntijaraadissa toimineen Markku Virtasen mukaan on tärkeää, että taiteilijat havainnoivat ja nostavat esille ympäristönäkökulmia töissään. Hän toivoo, että näyttelyn kävijät pohtivat näkemänsä kautta omaa suhdettaan ympäristöön. ”Taiteella voi ilmaista sellaisia tulevaisuuden kuvia, joilla voi nyrjäyttää synkkiä tulevaisuuden visioita ja pahimman pelkäämistä”, toteaa myös asiantuntijaraatilainen Tiina Taipale.

Salminen toteaa, että teoskokonaisuudesta tuli hyvä yhdessä tekemisen ilon ansiosta. Tarkka komppaa, että kokonaisuudesta tuli vahvempi, kun sinne tuli mukaan toisten toiveesta sellaisia töitä, joita ei itse olisi valinnut. ”Jännittävää päästä näkemään millainen valmiista näyttelystä loppujen lopuksi tuli”, hän jatkaa. Virtanen lisää toivovansa biennaalinäyttelyn herättävän keskustelua tulevaisuuden ja jatkuvuuden kysymyksistä laajasti Taidevaltakunnan maakunnissa.

Taidevaltakunta ’24 -biennaalin valintaraadissa toimivat:

Riikka Kuittinen, amanuenssi, Hämeenlinnan taidemuseo
Elisa Lindell, tutkija, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva
Soile Ollikainen, amanuenssi, Hämeenlinnan taidemuseo
Markku Salminen, ortodoksipappi, työnohjaaja, jalkapallofani ja koiraihminen
Tiina Taipale, sosiaalialan ammattilainen, taiteeseen ja kulttuuriin löytöretkeilevä aluetieteilijä
Ina Tarkka, akateemisen uran tehnyt tanssitaiteen, klassisen musiikin ja kuvataiteen seuraaja
Tuija Tiala, kieltenopettaja ja yrittäjyyskasvatusvalmentaja lukiossa, oppikirjailija ja taiteenrakastaja
Tuulia Tuomi, museonjohtaja, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva
Markku Virtanen, elämäntyön yrittäjänä tekstiilien ja visuaalisuuden maailmassa tehnyt taiteen ja kulttuurin aktiivikuluttaja 

Taidekentän valtarakenteita kyseenalaistetaan myös Taidevaltakunnan Ajatuspaja-oppimisfoorumin kautta:

Taidevaltakunnan Ajatuspaja on oppimisfoorumi, jossa biennaalinäyttelyn teosten näkökulmat tulevaisuudesta, ympäristöstä, vallasta ja identiteetistä tarjoavat ponnahduslaudan keskusteluun taiteilijoiden, näyttelyn yleisön ja avoimella haulla valittujen ajatusseppien kesken.
Ajatussepät adoptoivat kesän aikana näyttelystä teoksia, joiden pohjalta he tuottavat oman puheenvuoronsa.
Ajatusseppien tuottamat sisällöt tulevat vapaasti kaikkien koettaviksi Taidevaltakunta ’24 biennaalin verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan.

Lue lisää ja tutustu ajatusseppien näkökulmiin osoitteessa taidevaltakunta.fi