Mikä Taidevaltakunta

Vallasta, kunnista ja taiteesta syntyi uusi Taidevaltakunta ’24 -biennaali

Ensimmäinen Taidevaltakunta-biennaali käynnistyy Hämeenlinnan taidemuseossa kesäkuussa 2024. Amanuenssit Johanna Kangas Tampereen taidemuseosta ja Riikka Kuittinen Hämeenlinnan taidemuseosta sekä tutkija Elisa Lindell Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvasta kertovat kolme maakuntaa yhdistävän Taidevaltakunta-yhteistyön starttaamisesta ja suunnitelmista tulevalle.

Johanna Kangas, Riikka Kuittinen ja Elisa Lindell valottavat miten ajatus vanhan Hämeen läänin alueelle perustettavasta kuvataidebiennaalista sai alkunsa. Itä-Suomessa oli jo oma biennaalinsa, M_Itä, ja pääkaupungissa Helsinki Biennaali. Nyt Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen taidemuseoiden toimintaa haluttiin saada lähemmäs ihmisten arkea ja paikallisia taiteilijoita nostaa esille uudella tavalla.

Hämeenlinnan taidemuseon, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan ja Tampereen taidemuseon yhteistyössä syntyi suunnitelma Taidevaltakunnasta. Kahden vuoden välein toteutettava kuvataiteen biennaali vuorottelisi kolmessa eri maakunnassa, mutta eläisi myös näyttelyiden välissä.

Tapahtuman taustalla olevassa museoiden yhteisessä työryhmässä on pohdittu paikallisuuden lisäksi vallan aiheita alusta saakka. ”Vallasta, kunnasta ja taiteesta, saatiin muotoiltua nimi ’Taidevaltakunta’, jolle kaikki lämpenivät vähitellen”, Kangas kertoo.

Kuittinen näkee, että museoiden yhteistyö on ollut antoisaa, vaikka haasteena on välillä ollut yhteisten tapaamisaikojen löytyminen. Vuoropuhelu, yhteistyö ja muiden työskentelytapojen seuraaminen ovat haastaneet oman työn tekemisen rutiineja. 

Taidevaltakunta-yhteistyö on käynnistynyt nopeasti museoiden vuonna 2022 tapahtuneen ideointivaiheen jälkeen. Taiteilijoille järjestettiin ensimmäisen biennaalin avoimeen hakuun liittyen työpaja Hämeenlinnan Verkatehtaalla maaliskuussa 2023. Tapahtuma ilahdutti suosiollaan ja sitä kuvailtiin ”taiteilijoiden omaksi työhyvinvointipäiväksi” sekä kaivatuksi mahdollisuudeksi päästä verkostoitumaan kollegoiden kanssa.

Elisa Lindell iloitsee siitä, miten Taidevaltakunta on toiminut alustana tärkeille keskusteluille taiteesta ja vallasta. Yhteistyössä todettiin jo varhain, että valta halutaan nyt antaa taiteelle ja taiteilijoille.

Taidemuseoiden tapoja käyttää valtaa on haastettu esimerkiksi ottamalla vuoden 2024 biennaalin taiteilija- ja teosvalintaprosessiin mukaan viisi avoimella haulla valittua raatilaista. Yleensä taiteilijavalintoja tekemään kutsutaan taiteen parissa asemansa vakiinnuttaneita ihmisiä. ”Me olimme aika tarkkoja siinä, että ei saanut olla taidemaailmaan yhteyttä ja hakijoista esimerkiksi kaikki taidehistoriaa opiskelleet tiputettiin armottomasti pois”, Kuittinen kertoo.

Keskustelu taiteesta parin päivän leirillä, jossa niin ikään avoimella haulla haetut taiteilija- ja teosvalinnat tehtiin, oli raadissa mukana olleiden Kuittisen ja Lindellin mukaan antoisaa ja omia näkökulmia avartavaa. Taiteen erikoissanaston käyttö kyseenalaistui ja teosten mutkaton lähestyttävyys korostuivat.

Mukaan valituilla taiteilijoilla on kaikilla valintaraadin hyväksymä yhteys Kanta-Hämeeseen, Pirkanmaahan tai Päijät-Hämeeseen.

Taidevaltakunta on osa Hämeenlinnan taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Malvan aluetaidemuseotyötä. Kukin on alueellinen taidemuseo, eli toimii alueensa taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, tallentajana ja yhteistyön kehittäjänä.

Lindell näkee aluetaidemuseotyön olennaisimpina piirteinä saavutettavuuden, avoimuuden ja demokraattisuuden. Vallan kysymykset kietoutuvat näihin, kuten myös Taidevaltakunnan kohdalla. Kangas korostaa, että on olennaista, ettei yhteistyötä tehdä vain omassa maakunnassa, vaan verkostoja luodaan myös laajemmin.

Rikka Kuittinen toteaa, että taidetta halutaan tuoda ihmisten lähelle. Esimerkiksi Hämeenlinnan taidemuseon Taidevaltakunta ’24 -biennaalin teokset levittäytyvät myös kaupunkitilaan ja tulevat osaksi kaupunkilaisten arkea.

Hämeenlinnan taidemuseon molemmat näyttelyrakennukset valtaava näyttely on hänen mukaansa monipuolinen kokonaisuus, jossa kuvataiteen eri tyypit valokuvataiteesta performanssiin ja kuvanveistosta grafiikkaan ovat edustettuina.

Taiteilija- ja teoshaussa kuvataiteilijoita pyydettiin pohtimaan, millainen maailma on vuonna 2050. Näkökulmia pyydettiin myös siihen, millainen on tulevaisuuden Taidevaltakunta, jossa taiteella on valta.

Kangas kertoo, että muistakin teemoista näyttelylle keskusteltiin, mutta tulevaisuuden teema innosti työryhmäläisiä lopulta eniten avoimena kuvittelemisen tilana. Kuittisen mukaan noin 80 % hakemuksista käsitteli ympäristöä, jota suurimmat tulevaisuuteen liittyvät huolet koskevat.

Biennaali levittäytyy myös Pirkanmaalle ja Päijät-Hämeeseen kun taiteilija Kimmo Ylönen kiertää kaikki maakunnat Taidevaltakunnan lähettiläänä toukokuussa 2024. Ylösen teos Valtakunnan askelmitta on kävellen toteutettava pitkä performanssi ja tutkimusmatka Taidevaltakunnan alueella.

Ensimmäisen Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeessä koettavan biennaalin jälkeen Taidevaltakunta jatkuu 2026 Tampereella ja Pirkanmaalla sekä vuonna 2028 Lahdessa ja Päijät-Hämeessä. 

Johanna Kangas kertoo, että näillä näkymin Tampereen taidemuseo on biennaalivuonna 2026 kiinni, sillä suunnitelmissa on uuden taidemuseon rakentaminen. Tämä pakottaa kokeilevaan asenteeseen ja näyttelyn tekemiseen perinteisestä poikkeavalla tavalla. Myös biennaalivuosien välissä on yhdessä keskustellen tarkoitus oppia sekä haastaa omaa ajattelua esimerkiksi järjestämällä työpajoja.

Myös Lindell korostaa Taidevaltakuntaa jatkuvana ja keskeneräisenä oppimisen prosessina. Moniin biennaalinäyttelyihin liittyviin kysymyksiin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja. ”Suhtautuminen vallankäytön teemoihin voi olla hyvinkin erilainen, sitten kun ollaan Lahdessa vuonna 2028.”

• Hämeenlinnan taidemuseo, Tampereen taidemuseo sekä Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva toteuttavat Taidevaltakunnan yhteistyössä osana alueellista taidemuseotyötä.
• Ensimmäinen Taidevaltakunta-biennaali, Taidevaltakunta ’24, esittelee 31 taiteilijaa ja taiteilijaryhmää Hämeenlinnan taidemuseossa 14.6.–8.9.2024. Jokaisella biennaaliin osallistuvalla taiteilijalla on side tai kiinnekohta Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen tai Pirkanmaan alueisiin.
• Taiteilija- ja teoshaussa kuvataiteilijoita pyydettiin pohtimaan, millainen maailma on vuonna 2050. Samalla toivottiin näkökulmia siihen, millainen on tulevaisuuden Taidevaltakunta, jossa taiteella on valta.
• Taiteilija- ja teosvalinnoista vastasi valintaraati, johon osallistui Taidevaltakunnan taustamuseoiden edustajien lisäksi viisi avoimen haun kautta valittua ulkopuolista asiantuntijajäsentä.
• Kahden vuoden välein toteutettava kuvataiteen biennaali vuorottelee eri maakunnissa. Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeessä 2024 koettavan Taidevaltakunta–näyttelyn jälkeen biennaali levittäytyy 2026 Tampereelle ja Pirkanmaalle ja vuonna 2028 Lahteen ja Päijät-Hämeeseen.