Anneli Saari

Anneli Saari:
Kasvu, puu, saunasuoja ja lakka, 2024
Kulku, puu ja kuumaliima, 2024
Kukoistus, paperi ja liima, 2024

Biennaalista adoptoidut teokset:
Tuuli Autio, Taival, kuusi ja tempera, 2024
Outimaija Hakala, Helminauha, suolakivi, 2024

Taideteosten suunnittelu

Pääsin kesäkuun alussa ajatusseppien kokoontumispäivänä Hämeenlinnan taidemuseoon katselemaan Taidevaltakunta biennaalin teoksia. Minun oli aluksi hankala päättää, mitkä teokset haluaisin adoptoida, koska pidin niin monesta biennaalin teoksesta. Olin taidemuseolla kiertäessäni kirjoittanut jokaisesta teoksesta muistiinpanoja ylös ja miettinyt samalla erilaisia näkökulmia, joita haluaisin tuoda omassa teoksessani esiin. Lopulta valitsin ideoistani kaikkein persoonallisimman näkökulman “Tulevaisuuden haaveet”. Päädyin tähän näkökulmaan, kun aloin pohtimaan minkälaista oma elämäni olisi vuonna 2050 ja mitä haluaisin saavuttaa siihen mennessä. Näkökulman keksiminen auttoi adoptoitavien teosten valitsemisessa. Valitsin biennaalista kaksi teosta “Taival” ja “Helminauha”, joiden pohjalta toteutin oman näkökulmani. Pidin siitä, miten “Taival” teosta sai katsomisen lisäksi myös koskettaa ja tunnustella. Siten se jäi myös kaikkein parhaiten mieleeni. “Helminauha” teos oli minusta kaunis ja tykkäsin siitä, että eläimet olivat osallistuneet taideteoksen tekemiseen.

Halusin oman taideteokseni olevan “Taival” -teoksen tapaan mieleenpainuva ja eläinten osallistuvan taideteoksen tekemiseen, niin kuin “Helminauha” teoksessa. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin tehdä kolmesta osasta koostuvan teoskokonaisuuden, joka kuvaisi sekä puun elinkaarta, ihmisen elämänvaiheita että omia tulevaisuuden haaveitani/ tavoitteitani vuosille 2024-2050. Teoksen materiaalit puu, kepit ja paperi kuvaavat puun elinkaarta, teoksen nimi “Kasvu, kulku ja kukoistus” kertoo elämän vaiheista ja teoksen materiaalien alkuperä puuparrun pääty kodin ullakolta, koirien käyttämät kepit ja kirjan sivut paljastavat konkreettiset tulevaisuuden haaveeni, jotka ovat oma koti, koira ja kirja. Alla kerron lisää teoskokonaisuuden osista ja niiden tekotavoista. Teoksiani voi käydä katsomassa myös Hämeenlinnan taidemuseolla.

Anneli Saari, Kasvu, kulku ja kukoistus

“Kasvu”

Teoskokonaisuuden ensimmäinen osa “Kasvu” on puuparrun päästä sahattu pala, jonka olen säästänyt kodimme ullakon rakentamisvaiheilta. Puuparrun palaa on hiottu käsin hiomapaperilla ja siihen on suihkutettu saunasuojaa päälle. Lopuksi puuparrun palalle annettiin kaunis kiilto lakalla.

Teos kuvastaa lapsesta aikuiseksi kasvamista ja kasvuympäristön vaikutuksia omaan elämään. Vuosirenkaista näkee puun iän lisäksi ympäristön vaikutukset puun kasvamiseen. Esimerkiksi nälkävuodet ovat havaittavissa puupalan vuosirenkaista. Kotona saatu kasvatus vaikuttaa paljon lasten ja nuorten tulevaan elämään. Koti on paikka, jossa olen saanut kasvaa, josta tulen muuttamaan pois ja kotiutumaan uuteen paikkaan. Toivoisin, että vuonna 2050 asuisin omakotitalossa ja voisin hoitaa omaa puutarhaa.

“Kulku”

Teoskokonaisuuden toinen osa “Kulku” on toteutettu yhdessä koirien kanssa. Kävin naapurin koiran kanssa kävelyllä ja matkan varrella keräsimme teoksen kepit. Kepit ovat Linnanpuiston ympäriltä ja koirapuistosta. Joissain kepeissä näkyy selvät koiran hampaanjäljet. Varsinkin koirapuiston suosituimmista kepeistä voi huomata useamman koiran hampaanjälkiä. Tein kerätyistä kepeistä taulun liimaamalla ne kuumaliimalla yhteen.

“Kulku” kuvastaa elämää kotoa muuttamisen jälkeen. Toivoisin, että löytäisin “oman polkuni”, joka tarkoittaisi mielekkään opiskelupaikan löytämistä, uusien asioiden kokeilemista ja ihmisiin tutustumista. Elämä on arvaamaton ja vastaan voi tulla kaikenlaista, joka voi jättää jäljen omalle elämänpolulle, niin kuin koiran hampaanjäljet ovat jättäneet teoksen  keppeihin. Jotkut asiat voivat olla taas useamman vuoden tai jopa loppuelämän rinnallasi, niin kuin koira ja hänen omistajansa ovat toisilleen. Teoksen kepit ovat kuin risteäviä polkuja, joista nuorena aikuisena valitsee itselleen oman polun, jota kulkea eteenpäin.

“Kukoistus”

Teoskokonaisuuden kolmas ja viimeinen osa “Kukoistus” on tehty kirjan sivuista. Löysin kirjahyllystäni vanhan lastenkirjan, jonka sivuista taittelin “tötteröitä” ja liimasin ne yhteen tehden niistä kauniin kukan. Tähän hain vähän inspiraatiota netistä.

“Kukoistus” kuvastaa työ- ja perhe-elämää. Elämä on kuin kirja, joka voi pitää sisällään paljon tietoa, kauniin tarinan ja yllättäviä juonenkäänteitä. Kirjoja voidaan käyttää opiskeluun, työhön, vapaa-aikaan ja lasten iltasatujen lukemiseen. Toivoisin, että vuonna 2050, minun ollessani 46-vuotias, olisin elänyt mielenkiintoista elämää, oppinut uusia taitoja, kerännyt upeita muistoja, löytänyt mielekkään työn, jossa “kukoistan” ja kumppanin, kenen kanssa jakaa sekä ilot että surut. Kaikkein eniten toivoisin olevani onnellinen ja, että rakastaisin kaikkea sitä, mitä olen saanut aikaan vuoden 2024 jälkeen lukiosta valmistuttuani.