Laura Mäkäläinen
Laura Mäkäläinen, Hiljaiset puolustajat (2024)
Biennaalista adoptoitu teos: Juhana Moisander, Sermon II, videoinstallaatio, 2024
”Adoptoin Taidevaltakunnan näyttelystä Juhana Moisanderin teoksen Sermon II.
Videoinstallaatiossa mielenkiinnon vangitseva nahaton sika laulaa laulua, joka jää soimaan
päähän tunneiksi ellei jopa päiviksi.
Ruokatuotanto on viety kauas ihmisten arjesta, eivätkä kaikki tiedosta enää mistä tai millä
tavalla jauheliha tai broilerin filee on tullut omaan ruokapöytään. On vaikea kohdata eläinten
kärsimystä meidän (tehotuotetun) ruoan eteen. Olen vähentänyt eläinperäisiä tuotteita
omassa ruokavaliossani, koska en ole pystynyt jatkamaan samaa toimintaa karun tiedon
jälkeen. Kuitenkin itsekin jätän tietoisesti kohtaamatta joitain faktoja ruokatuotantoon liittyen,
koska tiedän niiden aiheuttavan voimakkaita reaktioita ja tarvetta tehdä muutoksia, joihin en
koe olevani välttämättä valmis. Itsekästä? Todennäköisesti.
Näyttelyyn tutustumisen jälkeen pyörämatkalla kotiin tapailin Moisanderin teoksen laulua.
Sen sanat muuttuivat mielessäni muotoon “jäähyväiset sateille, jotka meitä suojelee,
jäähyväiset sateille, jotka meidät tuhoaa”. Sanoihin kietoutuu oivallus, ettemme pärjää
maapallolla ilman sadetta, mutta emme myöskään liian kovien sateiden kanssa. Tuhoisten
tulvien lisäksi ajatukseeni yhdistyi mieheni muisto jo peruskoulussa kerrotuista
happosateista, joiden pelättiin myrkyttävän maaperää.
Päädyin kirjoittamaan runon, jossa käsittelen ruokatuotantoa, eläinten oikeuksia ja
ilmastonmuutosta. Koska alkuperäinen adoptoitu teos on mielenosoituksellinen ja vahva,
halusin luoda (mini)mielenosoituksen, jonka sanoma on myös voimakas. Minimielenosoitus
on etenkin omalla alallani nuorisotyössä käytetty työkalu, jolla saadaan kerättyä ihmisten,
niin kovaäänisten kuin aivan hiljaisten, ajatukset esiin.
Pyörämatkalla tapailemani pätkä oli ensimmäinen osa, jonka ympärille loput sanat
muodostuivat. Mielenosoittajien kylttien värit vaihtuvat vaaleista väreistä tummempiin
sävyihin runon edetessä.
Vaikka ympäristömme antaa paljon negatiivista kuvaa tulevaisuudesta, haluan uskoa siihen,
että lopussa luonto voittaa. Meidän ihmisten näkökulmasta kysymys onkin enemmänkin se,
olemmeko samalla vai eri puolella luonnon kanssa. Onko luonnon tehtävä tuhota vai suojella
meidät voittaakseen lopulta?”